Lauantai 24.5.
Juna lähti Karlsruhesta kuudelta. Münchenistä jatkoimme lähijunalla suoraan Dachaun kylään ja siellä sijaitsevalle keskitysleirille. Dachaun leiri oli ensimmäinen laatuaan ja prototyyppi kaikille muille. Kiersimme vain vankileirin, koko kompleksi teollisuuslaitoksineen ja SS:n harjoitusleireineen on valtava. Karu paikka, vaikka suurin osa leiristä olikin tuhottu ja osittain uudelleenrakennettu. Toiseen päähän pystytetyt kirkot sun muut muistomerkit heikensivät vaikutusta vähän, ne olisi voinut ehkä rakentaa muurin ulkopuolelle ja antaa itse leirin kertoa omaa tarinaansa. Kaasukammiot ohitettiin suunnistusvirheen takia, mutta ei niitä tarvinnut nähdä vaikuttuakseen. Siellä kuoli ihmisiä.
Vankileirin päärakennus
Leirin keskuskatu, puut ja tien päässä näkyvä kirkko lisätty jälkeenpäin
Vankien parakki
Eristyssellejä
Dachausta palasimme keskustaan ja ruokailun jälkeen aloitimme suunnistusoperaation, jonka tavoite oli löytää ratikkalinjat Bavaria Filmin studioille. Linjakartta oli sekava ja matka vaati kolmea eri ratikkaa, mutta perille löydettiin ja juuri ajoissa. Ehdimme ostaa liput päivän viimeiselle studiokierrokselle. Kierros olikin varsin pätevä. Ryhmä ajettiin pikku junalla Marienhofin kulissien läpi. Jalkautumisen jälkeen opas selosti vähän studion toiminnasta ja projekteista. Siirryttiin yhteen monista halleista, Saksalaisen Star Trek-parodia (T)Raumschiff Surprisen kulisseihin. Mukana olleet lapset pääsivät näyttelemään muutaman kohtauksen, jotka nauhoitettiin. Matka jatkui muiden elokuvien, esimerkiksi Das Bootin ja Asterix vastaan Caesarin lavasteiden poikki ja varsin aidonnäköistä kulissikatua pitkin. Päättymätön tarina-leffan lavasteiden avulla esiteltiin blue screen-tekniikkaa. Yksi lapsivieraista pääsi ohjaamaan jalkapallolähetyksen alkujuontoja, eli vaihtamaan lähetykseen menevää kuvaa eri puolille stadionia ja studiota sijoitetuista kameroista (kaikki tietysti etukäteen nauhoitettua). Lopuksi katsoimme kierroksen alussa kuvatut pätkät, jotka oli leikattu oikeiden näyttelijöiden esittämien kohtausten kanssa lyhyeksi sci-fi-filmiksi. Kierros antoi hyvän käsityksen elokuvan teosta, varsinkin, jos siitä ei ollut etukäteen mitään tietoa.
Münchenin keskustassa
Das Boot-lavasteiden sisätilat oli rakennettu uudelleen, alkuperäisiä ei enää ole
Lavasteita, vaikka ei ehkä uskoisi
Ratikkalinjat hostellille löytyivät helpommin. Huoneessa käytyämme lähdimme keskustaan. Ehdimme kävellä pääkatuja ja löytää Hard Rock Cafen. Sitä vastapäätä ollut Hofbräuhaus jäi huomaamatta. München oli lauantai-iltanakin hyvin rauhallinen paikka. Ihmisiä oli kyllä paljon liikkeellä, mutta Hampurin Reeperbahnin mellakkapoliisipartiot oli vaihdettu klassista musiikkia soittaviin katuorkestereihin.
Sunnuntai 25.5.
Lähdimme aikaisin aamulla kohti Neuschwansteinin linnaa. Junamatka Füssenin kylään kesti muutaman tunnin ja bussimatka siitä eteenpäin vartin verran. Liput linnakäyntiä varten ostettiin Hohenschwangaun kylästä (tai matkamuistomyymäläkeskittymästä). Linnaan pääsee vain puolen tunnin opastetulle kierrokselle ja sen alkamisajankohta painetaan lippuun. Meillä oli hyvin aikaa etsiä jotain syötävää ja kävellä metsäistä mäkeä ylös linnalle. Aurinko paistoi. Olimme perillä hyvissä ajoin ja ehdimme ihailla linnan pihalta näkyviä komeita maisemia. Itse linna on myös aika hieno, mutta arvatenkin valtava turistirysä. Disney käytti sitä mallina Lumikki- ja Prinsessa Ruusunen-elokuvissa ja logossaan, niinpä jokaisen amerikkalaisen, joka Eurooppaan saapuu, on lähes pakko nähdä se. Vierailijoita ohjailtiinkin saksalaisella täsmällisyydellä. Kiertokäynti kulki läpi linnan valmiiden osien (linna jäi kesken rakennuttajansa, ruhtinas Ludwig II:n hukuttua epämääräisissä olosuhteissa). Se oli oikeastaan ihan hassun koristeellinen, yliampuva. Maisemat linnan ikkunoista olivat loistavat. Kierroksen jälkeen kävelimme linnan takaisen vuorisolan yli kulkevalle Marienbrücke-sillalle ottamaan kuvia. Metsäinen vuoristomaisema linnan ympärillä oli tavallaan hienompi kuin linna itse. Palasimme kylään vähän pidempää reittiä.
Marienbrücke
Maisemia linnan kolmannen kerroksen ikkunasta
Linna sillalta nähtynä
Füsseniin päästyämme meillä oli hetki aikaa ja ehdimme tehdä pienen kierroksen kylällä. Siellä oli jonkinlaiset juhlat menossa, vaikka sunnuntai-iltapäivänä olikin aika vaisua. Yksi jazz-bändi löytyi. Junamatka Karlsruheen kulki Ulmin kautta ja kesti ainakin kuusi tuntia.
Reissu oli siis ihan hieno. München on sen verran iso kaupunki, että vaatisi koko viikonlopun itselleen, mutta on noita kaupunkeja tässä kierrelty ja paremmin se näin meni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti