Lauantai 10.5.
Aamulla lähdimme junalla kohti Baselia. Se on alle kahden tunnin ICE-matkan päässä Karlsruhesta, lähin piste Sveitsissä. Baselin rautatieasemalta ostimme Swiss Pass-liput, joilla saa matkustaa neljän päivän aikana melkein kaikilla Sveitsin julkisilla liikenneyhteyksillä, junilla, busseilla ja laivoilla (on siellä jokia ja järviäkin!). Varasimme samalla paikat Glacier Express-junaan sunnuntaille. Seuraava juna lähti pian, eikä Baseliin ehtinyt asemaa tarkemmin tutustua.
Junamatka Berniin kesti tunnin. Maisemat olivat mäkisiä ja monen tunnelin kautta ajettiin, mutta varsinaisista vuorista ei voi vielä puhua. Bernissä etsimme ensin hostellimme ja totesimme, että sen vastaanotto aukeaa kolmelta. Aikaa oli muutama tunti. Kiertelimme vanhaa kaupunkia, missä hostellikin sijaitsi. Sieltä löytyi Einsteinin entinen asunto ja arvatenkin kirkkoja. Bern on rakennettu Aar-joen varrelle, jokilaakson rinteeseen, ja maisemat joelle ovat hienoja. Myös monenlaista komeaa taloa tuli vastaan, Sveitsin parlamentista kaupunginmuseoon, joka löytyi joen toiselta puolelta. Kaupungissa juostiin ja käveltiin jonkinlaista kilpailua, jonka reitti mutkitteli vähän joka kadulla. Illemmalla alkoi kiinnostaa, miten nelikielisessä maassa katsotaan elokuvia, ovatko ne saksasi dubattuja niin kuin pohjoisnaapurissa vai mikä on tilanne. Teatteri löytyi ja iloksemme huomasimme, että myös alkukielisiä vaihtoehtoja oli tarjolla, siis saksan- ja ranskankielisen tekstityksen kanssa. Kävimme katsomassa Iron Manin, joka oli sarjakuvasankarileffaksi varsin hyvä. Elokuvissakäynti pitkästä aikaa oli hienoa! Saksassa ei dubatuista leffoista viitsi maksaa, vaikka televisiosta niitä kyllä jaksaakin katsoa.
Einsteinin olohuone
Näkymä hostellin ikkunasta
Parlamenttitalo nosturin alla
Sunnuntai 11.5.
Aamulla lähdimme aikaisin junalle ja kohti Zermattin kylää. Matka kesti muutaman tunnin ja etelään kuljettaessa maisema muuttui oikeaksi vuoristoksi. Loppumatka kuljettiin laaksoissa Alppien keskellä. Perillä oli melkein tunti aikaa kierrellä kylää. Se oli aika lailla turismiin painottunut. Kylän päähän päästyämme näimme Matterhornin, joka kohosi etelässä selvästi ympäröiviä vuoria korkeampana.
Matterhorn
Glacier Express-juna lähti kymmeneltä. Se ajoi hidasta vauhtia Alppien poikki. Reitti kulki korkeimmillaan yli kahden kilometrin korkeudessa, lumen ja lumisokeuden keskellä. Onneksi oli aurinkolasit mukana. Vaunuissa oli maisemien katselua varten suuret, osittain katon puolelle jatkuvat ikkuna. Maisemat olivatkin koko matkan komeita, jopa niin, että niihin tavallaan turtui. Toisaalta juna oli aikamoista turistibisnestä, matkan varrella maisemista ja ohitettavista kohteista kertovat nauhoitukset keskittyivät lähinnä turistikohteiden mainostukseen ja ruokailu junassa olisi ollut kallista. Omat eväät siis ensi kerralla mukaan. Lisäksi juna myöhästyi melkein tunnin, Davosin kylässä jouduimme odottamaan ilmeisesti seuraavaa vuoroa, jonka vaunut sitten liitettiin meidän junaamme. Sää oli kaunis ja kirkas ja näkyvyys hyvä. Aivan loppumatkasta juna kulki Reinin vartta, joen lähteet kun ovat sillä suunnalla. Ohitettavien kallioiden veden hiomat muodostelmat olivat myös hienoja. Matka kesti suunnilleen kuusi tuntia.
Jäimme pois Churin kaupungissa. Kävimme syömässä. Chur on kuvataiteilija H.R. Gigerin syntymäkaupunki ja siellä sijaitsee herran suunnittelema ja taiteella koristeltu baari, mutta Glacier Expressin myöhästymisen takia emme ehtineet sitä etsiä. Jatkoimme pian seuraavalla junalla kohti Buchsin kylää, mistä ajoimme bussilla Liechtensteinin puolelle. Schaanin kylässä etsimme ensin kartan ja sitten hostellimme. Se taisi olla valtion ainoa. Hostelliin majoituttuamme kello oli vasta seitsemän. Lähdimme kävelylle. Kävelimme Reinille, joka virtaa Liechtensteinin ja Sveitsin rajalla. Pääkaupunki Vaduzin ylle, vuoren rinteelle rakennettu linna näkyi aika lähellä. Kuljimme siis sen suuntaan, ensin joen vartta ja sitten asuinalueiden pikkukatuja. Liechtenstein oli yllättävän maaseutua, lehmiä ja peltoja tuli vastaan vähän väliä. Se sijaitsee Reinin laaksossa, idässä ja lännessä nousevat Alpit, pohjoisessa on tasaista. Valtio oli todella rauhallinen, kovin meteli taisi lähteä sveitsiläisestä liikenteestä joen toiselta puolelta. Löysimme Vaduzin keskustan ja kiersimme sen ennen hostellille palaamista.
Vaduzin keskustaa
Maanantai 12.5.
Heräsimme aikaisin aamupalalle ja lähdimme kohti linnaa. Sinne päästäkseen sai hieman kiipeillä, mutta löysimme tienviittoja ja pääsimme lopulta suurten lehtipuiden varjostamalle hiekkatielle, joka johti linnalle. Linnaan ei päässyt sisälle, se oli remontissa. Ei sinne muutenkaan ihan joka päivä kävellä, se kun on Liechtensteinin ruhtinaan koti. Ruhtinastakaan emme nähneet. Laskeuduimme siis turisteille tarkoitettua polkua, joka johti suoraan Vaduzin keskustaan. Siellä ei ollut uutta nähtävää, matkamuistoliikkeessä vierailun jälkeen etsimme bussin, joka vei meidät Sveitsin puolelle, Sargansin kaupunkiin. Sargansista lähti pian juna kohti Zürichiä.
Vaduzin ruhtinaanlinna
Matka kesti tunnin. Alpit jäivät pikku hiljaa taakse, mutta vielä Zürich-järven länsipään kohdalla jyrkkä seinämä laskeutui komeasti suoraan veteen. Kaupunkiin päästyämme kuljimme Limmat-joen viertä etelään, järvelle. Kiertelimme järven rantaa ja palasimme Grossmünster-kirkon tornissa käyden kohti pohjoista. Vierailimme korkealla jokilaakson rinteellä sijaitsevan yliopiston pihalla ja kävelimme vielä kerran järvelle. Kauniina helluntai-iltapäivänä se oli aika täynnä kaikenlaisia veneitä. Kaupathan olivat kiinni, koska oli pyhäpäivä, ja museot, koska oli maanantai. Zürichin-reissu olikin improvisaatiota, Liechtenstein kun nähtiin sen verran nopeasti, että aikaa jäi. Matkalla asemalle näimme kaukaa Googlen konttorin ja lähempää Kansainvälisen jääkiekkoliiton toimiston. Kaupunki oli niin suureksi hyvin mukava, se vain tuntui toimivan. Asemalta pääsimme junalla suoraan Baseliin ja sieltä taas Baden-Badenin kautta Karlsruheen.
Grossmünster
Kirkon tornissa, taustalla Zürich-järvi
Zürichin Teknillinen korkeakoulu
Hyvin kätevästi tuli kierrettyä Sveitsi! Swiss Pass oli toimiva ja edullinen ratkaisu (voimassa muuten myös Liechtensteinissä, joka onkin oikeastaan osa Sveitsiä). Sveitsi on kaunis maa, sinne täytynee palata joskus. Niin, kyllä, ostin aidon Sveitsin armeijan linkkuveitsen. Enkä tykännyt sveitsiläisestä juustosta. Käkikelloja näkyi vain Liechtensteinin matkamuistomyymälöissä.

Reitti
Muuten
Sää on jatkunut lämpimänä, mutta viime päivinä on ollut pilvisempää ja muutaman kerran ihan satanutkin. Tänään paistaa taas aurinko. Viime viikolla ei mitään erityistä tapahtunut, lauantaina kävin norjalaisten kansallispäivänsä kunniaksi järjestämillä kutsuilla. Ensi torstai on taas vapaata, kun on joku hämärä pyhäpäivä. Niitä täällä katolisilla alueilla tuntuu riittävän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti