Luennot, bileet, retki

Tällä viikolla alkoivat loputkin kurssit, ainakin yhtä vaille. Luennoista on edelleen saanut selvää. Paitsi Digitaalisen säädön kurssilla, kun aiheesta ei välttämättä ymmärtäisi suomeksikaan mitään ja esitys kestää neljä tuntia, yhdellä tauolla. Se oli aika raskasta. Kävin myös mentor-professorin luona, mutta siellä ei ollut ongelmia, proffa vain varmisti, että kaikki valitsemani kurssit pidetään tänäkin vuonna ja allekirjoitti sen Learning Agreementin. Totesi, että ei kannata ottaa lukujärjestystä täyteen, kuin ranskalainen.

Keskiviikkona naapuritalo, eli K3, järjesti bileet, eli Hausfestin. Aiheena oli tietysti halloween, vaikka vain muutama oli vaivautunut minkäänlaista naamiaisasua itselleen tekemään. Koristeita lukuun ottamatta bileet olivat ihan tavalliset. Ihmisiä kyllä riitti, koska pelkästään HaDiKossa on melkein 900 asukasta (Saksan suurin opiskelija-asuntola, muuten) ja porukkaa saapui muualtakin. Ensi perjantaina on meidän talomme vuoro.

Torstaina menin tutustumaan Baden-Badenin lähiympäristöön Matin ja Karrin kanssa. Junalla ja bussilla pääsimme kätevästi (vain pienen säädön ja juoksentelun jälkeen) Merkur-nimisen mäen rinteille. Lähdimme marssimaan metsäteitä ja polkuja, huippu tavoitteena. Mäki oli suunnilleen 666 metriä korkea, eli selvästi matalampi kuin edellisen retken yli kilometriin noussut Hornisgrinde. Niinpä matkalla näkyi värikkäitä lehtipuita ja aurinko lämmitti mukavasti, eikä esimerkiksi lumesta ollut tietoakaan. Laaksoissa oli sumua, joten noustessamme ylöspäin maisema muuttui hienommaksi ja harmaat pilvet jäivät peittämään maata jossain alhaalla. Huipulla oli ravintola, liitovarjojen lähtöpaikka ja näkötorni. Sen ympärillä levittäytyi pieni puisto, vihreää nurmikkoa ja penkkejä auringonpaisteessa. Se oli aika kontrasti alla liikkuviin pilviin.


Horisontissa Hornisgrinden lähetintorni


Merkurilta suunnistimme pohjoiseen ja pienen kiertelyn ja muutaman jyrkän nousun jälkeen löysimme Alt-Erbensteinin linnanrauniot. Ne koostuivat käytännössä ravintolasta ja tornista, josta olisi kirkkaammalla ilmalla näkynyt Karlsruheen. Nyt ympärille levittäytyi vain harmaata. Seuraavana kohteena oli Schloss Hohenbadenia, muutaman kilometrin ja yhden mäen takana. Se oli jo vähän isompi linna, vaikka ei mikään valtava palatsi sentään. Aurinko alkoi jo esittää laskemisen merkkejä kun olimme saaneet linnan kierrettyä. Bussia olisi kuitenkin saanut odottaa melkein tunnin, joten kävely jatkui. Pientä kiertelyä taas tarvittiin, ennen kuin rautatieasemalle kulkeva linja-auto löytyi, mutta kuuden aikoihin olimme viimein Karlsruhessa. Kävelyreitti oli noin 15 kilometriä pitkä. Ihan kiva reissu taas.
Rauniot

Merkur


Schloss Hohenbaden

Sää on ollut edelleen syksyinen, mutta ilman sadetta. Se tulee kätevästi vain öisin, jos silloinkaan. Puissa on vielä paljon lehtiä. Suomessa ne ovat kai jo pudonneet.

Jos piti kertoa jostain muusta, unohdin. Olipa muuten likainen linssi kamerassa.